*Nukkuu*
*Näkee unta*
*Säpsähtää hereille*
J: Se oli outoa...
J: Päätä särkee... Uni oli hyvin todentuntuinen.
J: Olen varma, että olen joskus ollut uneni metsässä. Muistan pusikon, jonne sudenpentu pakeni. Aivan kuin se olisi huutanut apua.
*Avaa arkun kannen*
J: Miksi näin unta jostain tuollaisesta?
*Pukee*
J: Asia vaivaa minua...
J: Sisimmässäni minusta tuntuu, että minun on pakko mennä metsään tarkistamaan asia.
*Puolen tunnin kuluttua metsässä*
J: Olenkohan edes menossa oikeaan suuntaan?
J: Ehkä olin väärässä. Täällä ei vaikuta olevan vihaisia karhuja..
J: Alue alkaa näyttää jo tutulta.
J: Tuolta kuului kummallisia ääniä.
*Henkäisee*
J: Nuo karhut! Ne jahtaavat tuota sudenpentua aivan kuten unessani!
?: Apuaaa!!!
J: Pakko tehdä jotain!
![]() | |||
| (Karhut ovat kauempana kuin miltä näyttää) |
J: Häipykää!
*Karjuu*
*Hengittää nopeasti*
J: Ne olivat kamalia!
J: Oletko kunnossa?
?: Kiitos neiti.
J: Sinä osaat puhua?!
?: *Nauraa*
J: *Hymyilee*
Melkein kuukausihan on aikaa viime postauksesta, anteeksi siitä :c
Yritän postailla useammin kun nyt koulultakin jää enemmän aikaa ^_^
Kommentit tervetulleita : )
































Ooh, wau tosi hienosti tehty tarina! *o*
VastaaPoistaKiitoos :>
VastaaPoista